tiistai 13. syyskuuta 2011

Kiitollisuuspäiväkirja

Pitäisi varmasti aloittaa semmoinen. Nyt olen nimittäin huomannut, että kun olen keskittynyt täällä positriviaan, pysyn paremmalla tuulella. Totta kai - kun ei käytä energiaa tyhjänpäiväiseen jupinaan, jupina vähenee itsestään. En minä edelleenkään mikään Äiti Aurinkoinen ole, mutta se Medusa, joka täällä kirjoitteli kunnan vuokra-läävästä käsin, on kyllä jo lähdössä (ihanan, vanhan, romuromanttisen kerrostalo)asuntomme ovesta ulos.

En aio listata viittä asiaa, niin kuin siellä facelassa tehdään, mutta yhden kylläkin. Minun veli. Synkkä hevimies ja übermacho jätkä, mutta niin se vain aina - aina - kiitää avuksi, kun tarvitsen lapsenvahtia. Ja vahtii. En minä tätä sille sanoisi, mutta kyllä minä siitä vähän tykkään. Älkää kertoko kenellekään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti