maanantai 14. marraskuuta 2011

Vesisäiliö

Pätkähän sai muinoin kasteen teho-osastolla ja tilaisuus oli hyvin koruton. Paikalla olimme minä ja isäntä, ynnä kaksi hoitajaa ja pappi. Ei se mikään hätäkaste ollut, Pätkä vain oli teholla niin kauan, että kaste tuli jo ajankohtaiseksi lainkin puitteissa. Lisäksi tulossa oli suuri leikkaus, jota me huonokuntoisen lapsen vanhemmat pelkäsimme sen verran, että halusimme lapsen kastettavan ennen sitä. Siispä pidimme maailman surkeimmat ristiäiset, joista otetuissa valokuvissa esiintyy sinipunakirjava, turvonnut ja tiedoton vauva hengityskoneeseen kytkettynä sekä kaksi orvonnäköistä vanhempaa. Ja Matti Vanhasen näköinen pappi. (Sekin vielä!)

Tuosta hetkestä meillä on muistona myös kastevesi. Toinen hoitajista säilöi sen huolella tyhjään Aqua Sterilisata-pulloon, jossa se on nököttänyt nyt kohta kaksi ja puoli vuotta. Eräänä iltana muistin asian ja aloin etsiskellä netistä jotakin esteettisesti kestävämpää säilytysastiaa. Mutta kiven takana ovat! Jonkin koruliikkeen sivuilta löysin tinaisen rasian, jonka sisällä on tiivis astia kastevedelle, mutta se oli ruma kuin mikä.

Huuto.netistä silmään pisti aivan käsittämättömän ihana pieni vihreä lasikarahvi, jonka hankin, mutta sen korkki osoittautui liian löysäksi ja epäilen veden haihtuvan siitä. Olisi kiva kuulla, miten te muut kastevettä säilytätte? Vai säilytättekö?


 Hieno mutta huono.

10 kommenttia:

  1. meillä ei kastevettä ole kummastakaan. esikoisen sairaalataipaleella rekattiin ukko maistraattiin ja puolivuotiaana dipattiin. Hätäkastetta jouduttiin aluksi miettimään, muttei siihen sitten lähetty.

    kakkosen kaste oli aika koruton, verrattuna esikon pippaloihin, mutta kyyneleitä taisi tulla yhtä iso määrä. ne ois voinut säilöä kauniiseen karahviin.

    miten ois jos tinttaisit jotain silikonia tuohon korkin ja pullon suun väliin? pysyis varmana vesi tallessa - mutta poissaanti vaikeutuis...

    VastaaPoista
  2. Onnen kyyneleet karahvissa olis kyllä aika liikkistä! :)

    Tuo silikoni on muuten todella hyvä idea! En kyllä toteuta sitä tällä pullolla, koska tämä on liian vanha ja kohta melkein antiikkia, mutta hommaan jonkin uudemman ja yhtä nätin. Koska eihän sitä vettä sieltä toki pois tarvitse saadakaan. :)

    VastaaPoista
  3. Meil on tää ihan oma uskonto niin tämän papin (itseni) mukaan siihen ei kuulu kastetta. :D Mutta nimen se sai kuitenkin ja ammeessa kastetaan melkein joka ilta (anteeksi nyt kuiva huumori)

    VastaaPoista
  4. Eeh-heh-hee, kosteaahan tuo huumori on. :D Teillä on sitten sellainen poikkeuksellinen tilanne, että kastevettä voi ottaa talteen joka ilta. :)

    VastaaPoista
  5. Aivan oikein. Oikein taivaallisen vaahdon kera. (Anteeksi nyt taas...)

    VastaaPoista
  6. :D Hehhheeee

    Meillä ei muuten edes otettu mitään ristiäisvettä otettu talteen -hyvä kun muistettiin koko vesi edes laittaa. Ja eikös se pidä nakata johonkin katolle tai olan yli, vai miten se oli?

    VastaaPoista
  7. Se on, Ti, suola mikä pitää nakata olan yli! Sulla menee nyt suolavedet sekaisin. :D Jossain päin kastevesi pitää nakata katolle tai mahdollisimman pitkälle matkalle pitkin pihaa, niin lapselle tulee paikkakunnasta riippuen joko pitkä elämä tai pituuskasvu.

    VastaaPoista
  8. Meillä on esikon kastevettä tallella, muttei tosikon. Minulla ei edes tullut moinen mieleen, mutta isomummille asia oli tosi tärkeä ja hän oli hommannut kupon sitä varten. Ja kulki mun perässä muistuttamassa asiasta etten vaan kaada pois.

    Nyt tosikon ristiäiset oli minimiehityksellä esikon takia, joten isomummi ei ollut paikalla. Uskon, että kuppo ois taas tälläkin kertaa saatu. Niin tärkeälle asialle tuo tuntui.

    VastaaPoista
  9. Se on jännä, miten nuo kasteeseen(kin) liittyvät perinteet vaihtelee eri puolilla Suomea. Ja vanhemmalle sukupolvelle on varmasti vielä tärkeämpiä, lapsen tulevaisuus on varmasti ennen pyritty turvaamaan vaikka minkälaisin poppakonstein. Ja voisi kuvitella, että kastevesi koetaan vanhemman polven keskuudessa varmaan erityisen voimalliseksi poppakonstiksi. :)

    Mulle oli kans aivan uutta, että se vesi otetaan talteen - se hoitaja vaan kiikutti sen meille pullossa että "täs ois tää kun varmaan haluatte". Eikä sitä nyt missään nimessä enää tulee mieleenkään pois heittää, säästettävähän se on.

    VastaaPoista
  10. Meidän suvussa on kulkenut aina perinteenä se, että kastevesi heitetään puuhun. Ihan papin läsnäollessa vielä. En ole koskaan itse asissa kuullutkaan, että kastevettä säilytettäisiin. Niin tavat vaan poikkeaa!

    VastaaPoista