keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Lupaus

Katit pannahiset kaatoivat yöllä kuusen ja pelasivat palloa koristeilla, osa löytyi keittiöstä. (Tämän vuoksi meidän kuusi on muovia, vaikka sille voikin nyrpistellä monesta syystä.) Muovisen kuusen saa hyökkäystä edeltäneeseen kuosiin oikeaa helpommin, mutta tänään me vain huokaisten myönsimme tappiomme kahden petoeläimen ja yhden taaperon taloudessa, nuolimme haavamme ja saman tien keräsimme kaikki joulukoristeet pois. Mitä sitä pitkittämään, edessä on ennemmin tai myöhemmin.

Uusi vuosi lähestyy. Joulupäivän iltana - muutaman jouluhömpsyn ja itselleni sallimani kahden joulutupakan herkistämänä - katselin Veskua televisiosta. Totesin, että tuossa on minun esimerkki - varoittava esimerkki. Hankalalta näytti jo iällä olevan taiteilijan olo - niin hankalalta, että siinä siunaamassa tein uudenvuodenlupaukseni etukäteen. Lupasin, että ensi vuonna tähän aikaan elopainoni on kaksikymmentä kiloa nykyistä vähempi. (Sekään ei riitä muuten lähellekään ihannepainoa, mutta olisi jo hyvä alku. Eikun on. Koska sen verran läskiä lähtee.)

Nyt aion vielä muutaman päivän mussuttaa joulusuklaita. Ja syödä anopin leipoman kakun.

Syylliset.

P.S. Tervetuloa, Eve!

6 kommenttia:

  1. Pidän peukkuja, että saat pidettyä lupauksesi...☺

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Sitä tarvitaan urakassa. :)

    VastaaPoista
  3. Kuusi kattoon kiinni niin katit saavat rauhassa kiivetä. Vanhemmillani se on ollut traditio jo pitkään - ensin mukuloiden, sitten koiranpentujen ja nyt kissojen vuoksi. Katit kyllä pyydystää edelleen koristeita ja huiskii niitä pitkin permantoa, mutta onhan se joulu oltava niilläkin. On muuten komeat kissat teillä!

    Mitä lupaukseesi tulee, saat varmasti neuvoja pyytämättä monesta suunnasta. Entisenä syömishäirikkönä kommentoin vain sen verran, että maltti ja joustavuus on hyvästä, äärimmilleen viedyt tavoitteet ja itsenpiiskurointi sen sijaan eivät. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  4. Tuo laihduttaminen on perinteisesti ollut mulle aina liiaksi itsenpiiskurointia - siksipä tulokset ei ole koskaan olleet pysyviä. Arvelisin, että tuo lupaus on hyvä tavoite, koska tuon verran jos vuodessa lähtee, se on vielä kohtuullisen tervejärkinen tahti - mutta kumminkin jo näkyy.

    Vai kattoon kiinni? Hmm, tuota täytyy ehdottomasti kokeilla ensi jouluna.

    VastaaPoista
  5. Onnea tavoitteen saavuttamiseen! :) Vesku näyttää kyllä aika hurjalta nykyään ja on kai aika sairaskin. :( Mulla on toiminut Nutrilett-tuotteet ja tosi tiukka dieetti eli vain vähän kaloreita per päivä. Olen minäkin entinen syömishäiriöläinen mutta eihän ne liikakilot lähde ilman itsepiiskurointia ja sitä että vaan syö paaljon vähemmän kuin ennen. :/ Nimimerkillä joulun mässännyt. :D

    VastaaPoista
  6. Se on varmaan se, että pitäisi löytää jonkinlainen kultainen keskitie - toisin sanoen tarpeeksi piiskurointia muttei liikaa. Mulla on aina aikaisemmin mennyt pieleen siinä(kin), että kun on päässyt ihan hyvään tulokseen, on vielä "vähän" pitänyt pudottaa ja sitten vielä "vähän" - eikä ikinä oo kumminkaan ollut tyytyväinen. Ja sitten repsahtaa.

    Nyt mä pudotan tuon 20 kg (ilman konditionaalia) ja that's it. En kyllä yhtään tiedä vielä, millä konstilla. :D Nimim. Toinen joulun ja uuden vuoden aaton mässännyt

    VastaaPoista