perjantai 24. helmikuuta 2012

Kävipä mäihä

Kävipä kerrankin mäihä. Oikein voi sanoa, että onni onnettomuudessa ja hopeareunukset ja kaikki.

Auto nääs alkoi reistalla tulipalopakkasilla, eikä sitä saatu kuntoon kolmella korjaamoreissulla. Asiaa ei yhtään auttanut se, ettei korjaamo ensin löytänyt koko vikaa - ja sitten kun luultiin, että tässä se nyt on, niin tupeloitsivat ja vaihtoivat jonkin härpäkkeen (älkää kysykö minkä) paikkaan 1 (älkää kysykö mihin), kun se olisi pitänytkin vaihtaa paikkaan 4 (en tiedä myöskään tämän paikan sijaintia).

Auto oli korjaamo(i)lla suurimman osan tätä kuuta. Minä jouduin lainailemaan elämää tärkeämpiin menoihin äitini autoa - tuli kyllä nuorekas olo taas parinkymmenen vuoden jälkeen, ei siinä mitään - tai kyydityttämään autollisilla ihmisillä itseäni ja perhettäni pitkin pohjanmaita. Tällä viikolla auto oli jälleen korjaamolla. Ja se olikin hyvä juttu. Muussa tapauksessa nimittäin korjaamolaskut olisivat nousseet vielä eksponentiaalisesti.

Autopaikkamme on ison harjakattoisen roskakatoksen vieressä. Kun sää lauhtui, katolle kertynyt lumi tuli alas ryminällä - suoraan siihen kohtaan, missä se meidän kotteromme olisi seissyt, ellei se olisi seissyt konepelti pystyssä siellä korjaamolla. Isäntä arveli, että sellainen määrä märkää ja painavaa lunta - nopeasti laskettuna pari kuutiometriä - olisi helposti pistänyt ruttuun katon ja konepellin ja tehnyt rumaa jälkeä kylkeenkin siihen osuessaan.

Kyllä kävi hyvä tuuri. Ja nyt se auto taas toimiikin. Jos ajoitus olisi ollut huonompi, niin olisi tullut vielä viides korjaamoreissu.  

P.S. Tervetuloa lukijaksi, Kirsi, tarjah ja Sarppu!

2 kommenttia:

  1. Tähän voisi sanoa, että Mr. Murphy kääntyi varmaan haudassaan.
    Mahdottoman hyvä tuuri! :D

    VastaaPoista
  2. Joo, Murphyn setä veti kerrankin lyhyemmän korren. (Ei kannata tosin kovin ilkamoida, ettei se kuule ja havahdu...) :D

    VastaaPoista