keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Villasmin syvin olemus

Sarkasmi ja ironia ovat kyllä vaikeita huumorin lajeja. Kun muokkaa, karsii tai tiivistää liikaa, teksti muuttuu itse kirjoittajallekin käsittämättömäksi epätoivon rutinaksi (ks. esim. edellinen postaus), joka ei ole yhtään hauskaa. Ja jos ei karsi, lopputulos muistuttaa enemmän Iijoki-sarjaa kuin blogikirjoitusta. Sekään ei ole hauskaa. Talvella on vaikea olla hauska, rutina sen sijaan tuntuu kyllä onnistuvan minulta kuin luonnostaan. Toistan itseäni: Kevät tänne ja sassiin! Tämä meneillään oleva vuodenaika on imenyt mehujani niin monta kuukautta, että olen kohta kuiva kuin rusina. Sitten ei ole kenelläkään hauskaa.

Muistatteko muuten televisiosarjan Musta Kyy? Siinä oli loistava käännös, oikea kukkanen. (Sanan ihan oikeassa merkityksessä. Ilman sarkasmin häivääkään.) 

(Musta Kyy, sarkastisen sutkautuksensa jälkeen väärinymmärrettynä:)
"Onko sinulla hajuakaan, mitä sarkasmi on?"
 (Mustan Kyyn yksinkertainen apulainen Baldrick:)
"Joo. Se on niin kuin huopasmi ja villasmi, mutta se on tehty sarkakankaasta!"

(Alkuperäiskielellä: "Have you any idea what irony is?" "Yeah, it's like goldy and bronzy, only it's made of iron!")

Pojot kääntäjälle. En olisi ikinä saanut sanottua tuota suomeksi. Varsinkaan talvella. (Lupaan - varovaisesti - että tämä on viimeinen talvirutinapostaus. Tällä erää.)


Toinen pystyynkuivunut.


P.S. Tervetuloa lukijaksi, Lilli!

5 kommenttia:

  1. Miten jaankaan tunteesi tämän vuodenajan suhteen. Mutta tänä aamuna, kun aurinko paistaa, on niin keväinen olo, että haistatan hyvin pitkät lehdessä tänään olleelle synkälle väitteelle, että huhtikuussakin voi sataa lunta!

    VastaaPoista
  2. Eih, ei voi olla totta! Täälläkin paistaa aurinko, mutta se ei vielä(kään) sulata yhtään mitään. Tultiin talvilomareissulta reilun sadan kilometrin päästä ja todettiin, että kevät on siellä varmaan kuukauden pidemmällä kuin täällä. Kun tulisi edes se keväinen _olo_ niin jaksaisi itse vähän paremmin. :)

    VastaaPoista
  3. Olin aamuraivotar ja pistin lapsen (isomman) mummulle. Taisin nostaa myös miehen verenpaineet. Tilanne alkaa tasaantumaan, kun
    a) pikkulikka meni päiväunille
    b) kävin suihkussa
    c) tein pannukakkua
    JA PARHAIN:
    d) mies toi yllättäen kotipizza-tuliaisia työkeikan jälkeen.

    nimim. Kevään odottelua syömällä
    *mums mums*

    VastaaPoista
  4. Kiitos Äiti Aurinkoinen ja sitä samaa myös sinulle! Olen Lueskellut hymy kasvoillani tekstiäsi täällä sairaalassa. Mukavan rentouttava hetki sairaalan tunnelmaan. :)

    VastaaPoista
  5. Ti, minä otan nyt heti vinkistä vaarin ja alan odottaa kevättä syömällä! :D Ihana tuo teidän mäkkaiveri, tietää, mistä vie tie naisen sydämeen. :) :) Kyllä täälläkin on vähän aurinkoisempi fiilis nyt kun a) kävin Pätkän kanssa pitkällä kävelyllä b) valmis (itsetehty) pasta-annos on mikrossa. Ja isäntä toi kaupasta tulppaaneja, ihan pyytämäti! (Aion myöhemmin tentata muutamia varmistuskysymyksiä siltä, ettei vaan olisi avaruusoliot siepanneet oikeaa isäntää ja ujuttaneet jotain alienia tilalle...)

    Lilli, tuo on juuri se syy, miksi minä meidän sairaala-aikana hommasin uuden läppärin ja siihen liikkuvan laajakaistan - pääsee edes henkisesti ulos sieltä sairaalahuoneesta ja blogeja lukemaan. :) Tsemppiä teille, toivottavasti pääsette pian pois.

    VastaaPoista