torstai 29. maaliskuuta 2012

Ilahdus

Ai niin. Veikko.

Jos nyt oletetaan että on olemassa Veikko - ja oletetaan nyt huvin vuoksi niin, muuten tässä(kään) postauksessa ei ole (taaskaan) mitään järkeä - niin hyvin hiljoksiin se on täällä elellyt viime ajat. Elonmerkkejä* ei ole ollut havaittavissa, ajoittaista vienoa sikarintuoksua lukuunottamatta. Vessan ja peilikaapin ovet ovat saaneet olla ihan rauhassa, eikä mitään muukaan ole heilunut. Pitkään, pitkään aikaan.

Eräänä iltana istuskelin kaikessa rauhassa nautiskelemassa True Blood-annostani - siinä hiljaa sohvalla, ketään häiritsemättä, niin eikö yhtäkkiä ala hirvittävä mekkalointi. Jokin paukutti ja raapi meidän makuuhuoneen ovea - juuri sillä tavalla niin kuin määrätietoinen - ja kärsimätön - kissaeläin tekee ilmaistessaan vienon toivomuksen: "Ovi auki ja sassiin!" Meidän kodin jokapäiväistä äänimaailmaa siis, enkä näin ollen heti reagoinut, vaikka volyymi olikin normaalia kovemmalla. (Koska "sieltä makkarista pääsee kyllä pois toisenkin oven kautta, herra konsultti on hyvä vaan...")

Arvaatte varmaan mitä seuraavaksi tapahtui. Juu, huomasin, että molemmat kissat pötköttävät siinä silmieni alla olohuoneessa, täydessä unessa. Isäntä veteli niin ikään hirsiä, samoin Pätkä. Minun lisäkseni ei ollut hereillä ketään eläväistä.

Ja sitten kolina ja raapiminen alkoi uudestaan: Tällä kertaa Pätkän makuuhuoneen ovelta - yhtä kovalla volyymilla.

Ensin säikähdin - kaikki karvat seisoivat päässä, niskassa ja epäilemättä muuallakin, ja sydän hakkasi kahtasataa. Sitten seurasi mitä yllättävin reaktio. Ilahduin! Jess, Veikko on tullut takaisin!!**

Olisikohan minun syytä kutsua vähän useammin ihmisiä käymään? Eläviä ihmisiä, tarkoitan.


* Huonohko sanavalinta, myönnän.
** Ajattelin, että se inhaloi palkokasvin kun otettiin sen nimi pois ovesta.



P.S. Tervetuloa, kaikki uudet lukijat!

6 kommenttia:

  1. Meidän alivuokralaisemme ovat paljon hiljaisempaa porukkaa :) Minä kyllä säikkyisin, jos lapsen ovelta kuuluisi moista raapinaa, hui!

    P.S. Annoin sinulle heti tunnustuksen, vaikken ole ollut edes kauaa lukijana :)

    VastaaPoista
  2. Mä muistankin juuri lukeneeni teidän pienestä naispuolisesta alivuokralaisesta. (Karvat oli pystyssä silloinkin... :)) Veikkohan paitsi metelöi, myös tupakoi siellä Pätkän huoneessa, mokoma. ;) No ei vaan, kyllä se on hyvin hyvätapainen alivuokralainen.

    Kiitos tunnustuksesta, nappaan kiinni! :)

    VastaaPoista
  3. Irmastiina, ken tietää... ;) Kaikelle Veikon touhuilulle keksii rationaalisen selityksen, yleensä hyväksikäyttäen vanhan talon oikkuja ja narinoita. Jos haluaa siis keksiä. Paitsi sille sikarinhajulle, sitä ei ole kukaan vielä pystynyt selittämään.

    VastaaPoista
  4. Eikö veikollekin olisi kivempi jos hän pääsisi sinne missä hänen pitäisi olla... hän hengaa vähän väärässä paikassa (siis kuolleiden tyyppien ei pitäisi hengailla enää täällä) vaikka kuinka hyväkäytöksinen olisikin. Mutta mä en puutu teidän veikkoon jos haluatte sen siellä pitää. Voisin vaan tarjota tilalle jotain muuta, siivekästä vaikka ;)

    VastaaPoista
  5. No, ihan tosissaan jos puhutaan, niin mä en usko, että kukaan jää tänne oikesti hengaamaan hengenlähdön jälkeen. Tämä on siis minun henkilökohtainen uskomus, eikä perustu mihinkään koettuun eikä luettuun. :) Sen sijaan sellaista mun ei jostain syystä ole vaikea uskoa, että ihmisistä ja tapahtumista jää energiajälkiä, positiivisia, negatiivisia tai neutraaleja. Tätäkään nyt ei kukaan vakavasti otettava ihminen tietenkään allekirjoita, mutta minä kyllä uskon, että se "henki", minkä aistii rakennukseen tullessaan ei johdu siitä rakennuksesta itsestään (sehän on eloton, kiveä ja laastia) vaan enemmänkin noista energiajäljistä. Tässä rakennuksessa minä aistin pelkkää onnea ja rauhaa, joten uskon, että Veikollakin on ollut täällä ihan hyvä eläissään ja sen jättämät jäljet on positiivisia.

    Oho, menipä syvälliseksi. :)

    Tosin tämä kaikki unohtuu auliisti kun istuu sohvalla iltapimeässä jännittäen vampyyrien edesottamuksia telkkarissa ja yhtäkkiä kuuluu ovelta rapinaa ja kolinaa! XD

    VastaaPoista