maanantai 21. toukokuuta 2012

Merkkipäivämaraton

Pätkän merkkipäivää juhlittiin koko viikonloppu. Valmisteluihin meni päivä ja toipumiseen toinen. Juhlakalu oli tyytyväinen ohjelmaan ja väkimäärään. Lahjontaa harjoitettiin häpeilemättömästi. (Mm. vaatetusta, CD-levyjä, riihikuivaa, räkätauti). Viimeksi mainittu ei olisi ollut niin väliksi, edellinen kesti kahdeksan viikkoa. Onneksi ipana ehti välissä olla viikon terveenäkin, nyt jaksaa taas lapsi sairastaa ja äiti valvoa.*

Kulttuurien yhteentörmäykseltäkään ei merkittävän kaliberin juhlissa voi välttyä - yhden "ok" on aina jonkun toisen "kauhia". Juuri puunaamaani kylpyhuonetta oli kommentoitu mm. näin: "Kyllä minä nyt komennan sen isännän siivoamaan tämän!" (Muistutus itselle: Ruoski sivupersoonani Kodinlaittaja, se on selvästi taas hutiloinut. Hyviä sivupersoonia on niin vaikea löytää nykyään.)**

Kaiken kaikkiaan viivan alle jäi kuitenkin mukavat pilhet ja tyytyväinen päivänsankari. Ei kun ensi vuonna uudestaan.

* Katkeraa, väsymyksestä johtuvaa aiheetonta rutinaa.
** Lisää katkeraa, väsymyksestä johtuvaa aiheetonta rutinaa.

Kaakku.

Vieraiden ajasta kului yllättävän suuri osa päivänsankarin irrottelemiseen irtaimistosta. 
Talonväkihän tähän on jo tottunutkin.


6 kommenttia:

  1. Onnea Pätkälle näin jälkikäteen!

    VastaaPoista
  2. Onnea merkkipäivän johdosta! :))

    VastaaPoista
  3. Kiitos, juhlakalu on kovin otettu onnitteluista. :) :)

    VastaaPoista
  4. Hei täältäkin onnitteluja Pikku-Pätkälle :)

    VastaaPoista
  5. Hurjasti onnea myös Pätkälle!!! :)

    VastaaPoista