torstai 17. tammikuuta 2013

Pyhä Yrjö ja lohikäärme

Kyllä olen tänään taas ollut oikea oman elämäni antisankari ja donna Quijote, surullisen hahmon matami.

Ensiksikin, hormonimittarin viisari osoittaa kuukauden tässä vaiheessa kohtaa "Lohikäärme. Suuri liskomainen taruolento, hahmoltaan yleensä matelijamainen, suomuinen tai sulkapeitteinen siivekäs, joskus neli- ja joskus kaksijalkainen peto. Usein lohikäärmeet pystyvät syöksemään tulta."*

Toiseksikin, Pätkä on sairastanut viikon, ja mehän tunnemme entuudestaan sivupersoonani Kodinlaittajan mikrobifobian - se on ottanut ritolat jo ajat sitten. Asumuksemme muistuttaa luolaa, jonka asukas saattaisi hyvinkin olla "suuri liskomainen taruolento, hahmoltaan yleensä matelijamainen, suomuinen tai sulkapeitteinen siivekäs" jne.

Kolmanneksikin, Pätkän tauti yrittää napata minutkin eikä se nyt käy päinsä, koska huomenna alkavat pelimannihommat, joten olen ahtanut kitaani kahmalokaupalla hunajaa ja raakaa valkosipulia. ("Usein lohikäärmeet pystyvät syöksemään tulta".)

Neljänneksikin, Pätkä huvittelee pelaamalla kanssani suosittua seurapeliä "Nappaa Yrjö, lohikäärme!" Ensimmäinen pelaaja juoksentelee ympäriinsä yskien ja oksentaen, ja toinen rymistelee perässä kera ämpärin yrittäen napata lastin lennosta. Tätä on nyt jatkunut viikon verran ja alan käydä pelissä melko eteväksi. (Minä olen pelaaja numero kaksi.)

Viidenneksikin, keskelle kaikkea tätä purjehtii aamukymmeneltä eilen illalla tekstiviestillä peruuttamani puheterapeutti**. Juoksentelen päättömästi ympäriinsä, mutta lopulta seison ovella tukka pystyssä vastaanottamassa häntä pikkuhoususillani*** kuin perverssi portsari, koska luolasta ei siihen hätään muuta löydy ("suomuisen tai sulkapeitteisen, joskus neli- ja joskus kaksijalkaisen") alaruumiini verhoksi. Näky porautuu tädin verkkokalvoihin suurella todennäköisyydellä aina tuomiopäivään asti. Eikä valkosipulin löyhkä lähde sieraimista ikinä.

Huomenna päivä parempi. On.

Keskellä minä, vasemmalla puheterapeutti ja oikealla yrjö. (Kuva täältä )




* lähde: Wikipedia.
** Kiitos, telekommunikaatioyhteydet.
*** Sana "pikku" ei kuvaa minun housujani oikein, ks. edellinen postaus.


8 kommenttia:

  1. Odotas vielä huhtikuuhun, silloin on oikea yrjönpäivä lohikäärmeineen kaikkineen ;)

    Postauksesi muuten selitti harvahkoa esiintymistäsi täällä virtuaalimaailmassa, olen oikein ihmetellyt hiljaisuuttasi :(

    Pätkälle terveisiä, ettei mammasta kaikkia mehuja saa edes yrittää tiristää!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin merkitä tuo yrjönpäivä oikein ruksilla kalenteriin niin tiedän sitten viettää sitä asianmukaisin juhlamenoin! :D Yrjö on meillä kuin perheenjäsen.

      Esiintymiseni ovat tosiaan harventuneet harmittavasti - ja se johtuu suurimmaksi osaksi Pätkän jatkuvasta sairastelusta. (Ynnä vähän myös siitä, että yritän vielä epätoivoisesti pitää kiinni toivon rippeistä, että valmistuisin joskus tuosta opinahjostani.)

      Poista
  2. Apua mikä kirjoitus, Siis naurattaa tuo teksti ja sanankäänteet, ei toki teidän yrjöshow. toivottavasti parannutte pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se yrjöshow kyllä minuakaan yhtään naurata (tänään en kerran saanut kiinni ja nyt on toinen nojatuoleista "merkattu"), mutta illalla tuppasi jo vähän naurattamaan puheterapeutin aamullinen ilme. :D

      Poista
  3. Meinasin tukehtua yhtäaikaiseen yskään ja nauruun (en kuitenkaan yrjöön) tätä lukiessani. Polttakoon valkosipulinen tulilöyhähdyksesi viimeisetkin basillit luolastanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että sentään Yrjö ei uhannut terveyttäsi tätä lukiessasi. :DD Ihme se olisikin, jos teillekin ehtisi - täällä sillä pitää sen verran kiirettä. Minäpä henkäisen ja hönkäisen ja puhallan basillit mäkeen! :D

      Poista
  4. Sulle olis haaste mun blogissa, jos vaikka piristyttäisi pelihetkien keskellä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hienoa saada muutakin ajateltavaa.:)

      Poista