lauantai 4. toukokuuta 2013

31 biisiä, vol. 6: Ei mistään kotoisin

Tänään käsittelemme sarjassa 31 biisiä kohtaa numero 06: Tuo mieleeni jonkin paikan.

Tiedättehän, miten jotkut ajanjaksot elämässä saattavat kestää vain vähän aikaa, mutta niiden vaikutus ja/tai jättämä jälki on suurempi kuin toisten, paljon kauemman kestäneiden ajanjaksojen? Esim. yksi päivä voi muuttaa koko loppuelämän suunnan, ihan riippuen siitä, mitä sinä päivänä tapahtuu. (Kyllä olen taas syvällinen tänään.)

No, yhteen aikaan meinasin muuttaa Latviaan. Tai paremminkin asuin siellä jo, mutta meinasin olla muuttamatta takaisin Suomeen, koska elämä oli pikkuhiljaa muuttunut siten, että kaikki tärkeä olikin Vironlahden (ja Viron) eteläpuolella. Olin täysin kotiutunut, parhaat ystäväni asuivat siellä, aloin oppia kieltä ja minulla oli kantakapakka. (Hyvin, hyvin tärkeä tekijä kotoutumisprosessissa, kuten kaikki tiedämme). Ja sitten, yhtenä viikonloppuna, kaikki muuttui. Niin, että muutin sitten kuitenkin.

Riika on kuitenkin edelleen toinen kotikaupunkini. (En tiedä, mikä se ensimmäinen on, koska en ole koskaan kokenut olevani mistään kotoisin. Hah-hah!) On itsestään selvää, että latviankielinen* musiikki tuo aina mieleen tuon kaupungin ja sinne jääneet ystäväni.

Niin kuin tämä Ainars Mielavsin** Viss Notiek Pa Istam. Ah, haikeus. (Ja haba-haba, mikä mies - ja mikä ääni!)

* Latvian kieli saa polveni aina ihan veteliksi. Samoin toimii venäjä. Ja italia. Ja portugali. Ja espanja. Ja tsekki. Olisin aika helppo nakki jollekin multi-lingvistille.
** En jaksa nyt räplätä näppäimistöltä tarvittavia aksenttimerkkejä.

2 kommenttia:

  1. Kyllä on komea Mies...ja todellakin mikä ääni...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on! Aivan käy naisihmisen sydän läpättämään. :) <3

      Poista