keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Kymmenkuukautislista

Kun meillä nyt on toi vavva, niin sanotaan nyt sitten siitäkin sananen.* Kaikkia kuitenkin kiinnostaa, että mitä se nyt osaa, kun on jo 10 kk ja 4 pv vanha nuorimies.

No, se nousee pystyyn huojuen ja eilen otti ekat sivuaskeleet tukea (=Berta**) vasten.

Hyväsyömäinen on ollut, mutta nyt ei ole viikkoon juuri muuta kuin lipittänyt vieroitusvalmistetta. (Ei, en edelleenkään imetä). Kun on flunssaa ja muuta sen sellaista vaivaa. Elopainoa sillä on 10 400 g ja pituutta 75 cm. (Viimeisten mittausten mukaan pari viikkoa sitten. Muutaman sentin/sadan gramman virhemarginaalilla.)

Sillä on viisi hammasta. Se puree. Kaikkea ja kaikkia. Kipeästi.



Se puhuu ja pussaa. Ja kun se on pussannut, niin sitä ujostuttaa ja naurattaa. Puhe kuulostaa tältä: "Äbbäbbää. Tikotiko. Luotiluoti. Vavvababba. Täitäitäi". "Äitä!!" tulee selvästi ja kovaa kun on hätätilanne. (Hätätilanne on aina kun poistun näköpiiristä kymmentä minuuttia pidemmäksi ajaksi.)

Se hassuttelee. Se vetää nenän kippuralle, kääntää pään takakenoon ja nauraa heko-heko-tekonaurua. Koska se tietää, että se on söpöä.

Se himoitsee kahvia. Ihan oikeasti, sillä on siitä pakkomielle. Se lähti liikkeelle kahvimukin houkuttelemana, se alkoi kontata kahvimukin houkuttelemana - se kömpii väkisin kiinni kahvimukiisi, jos juot sitä jossain, mihin se ulottuu. Se ei ole koskaan maistanut sitä, mutta se on vakuuttunut, että kahvissa on vastaus kysymykseen "mikä on elämän tarkoitus?" (No, ei se väärässäkään siinä ole.)

Sellainen se on nyt, noin kymmenen kuukautta syntymänsä jälkeen. Se meidän Pekka.



* Tämä on tehokeinona käytettyä vähättelyä. Oikeasti Pekka-vavva on ihan mun sydämen valtias ja elämän tärkein ihminen, Pätkän kanssa yhdessä.
** On se vain hyvä, ettei Bertaa pantu teuraaksi - olisi jäänyt oppimatta Pekalta tämäkin taito. Bertan kuulumisia on muuten luvassa lisääkin, mutta vähän pitää vielä odottaa asioiden sataprosenttistumista.

2 kommenttia:

  1. Kiva kuulla Pekan uusista taidoista. Hyvässä terässä näyttää olevan hän :-) (Samalla piti myös kokeilla josko pääsen vielä kommentoimaan, tuli niin orpo olo ajatuksesta, että en.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, hienoa, että pääsit kommentoimaan. :) Orvolta olisikin tuntunut minustakin, jos et olisi.

      Poista