torstai 2. kesäkuuta 2016

Pientä pintakontrastia

Tiedättehän sen pakollisen kohdan kaikissa sisustusohjelmissa, missä valmiin lopputuloksen ensi kertaa nähnyt asiakas ihmettelee ihastuksissaan, että "en olisi koskaan keksinyt tuollaista väriä/ratkaisua/mitä-ikinä itse!" Olen aina pitänyt sitä a) soopana tai b) osoituksena siitä, ettei kyseisen ihmisen mielikuvitus tahi sisustussilmä ole lennokkuudella pilattu - mutta nyt täytyy kyllä tunnustaa, että sama fraasi pääsi minunkin suustani kun tiistai-iltana makustelin sisustussuunnittelijan olohuoneeseemme valitsemaa väriskaalaa. En olisi itse keksinyt - ihan jo siitä syystä, etten esimerkiksi tiennyt sellaista väriä olevan olemassakaan, mikä seiniin on nyt tulossa. Tai olen minä sellaista joskus jossain nähnyt, mutta olen luullut että se on joku sininen tai joku turkoosi - väärin! Se on harmaa. (Tuo uusi musta, tuo uusi valkoinen, tuo kaksituhatluvun sisustajan a ja o, pakollinen valinta.)*

Kaikesta sarkasmistani huolimatta olen oikeasti aivan innoissani, enkä malttaisi odottaa, että pääsemme aloittamaan pintaremontin. Se tapahtuu vasta heinäkuussa, ja sitä ennen on tilattava materiaalit ja purettava keskellä olohuonetta jököttävä seinä. (Se pääosin ikkunalasinen.)

Sisustuksen uuden suunnitelman lähtökohta on ollut rakas Bertamme ja tässä haetaan nyt hänelle kontrastia. Sanoisin, että kontrastinuppi tulee olemaan kaakossa. Toivottavasti en saa päänsärkyä. Yksi asia on varma - epäilin aivan turhaan täkäläisten sisustussuunnittelijoiden revittelyvalmiutta.

P.S. Isäntä on muuten aiheesta kartalla nykyään ja tietää, että sisustussuunnittelijalla on ollut näppinsä pelissä. Se on hyvä, sillä nythän se nieli mukisematta koko (varsin räväkän) suunnitelman. Jos se olisi luullut, että minä olen suunnitelman takana, se olisi torpannut koko hankkeen. Luulen, että se oli helpottunut itsekin, kun on nyt on selvät sapluunat eikä tarvitse remontin edetessä ravata rautakaupassa ees taas hullun emännän päivittäin muuttuvien oikkujen mukaan.


Tässä Berta nököttää pahaa-aavistamattona turvallista, perusvalkoista seinää vasten. Tilanne tulee pian muuttumaan. (Huomatkaa Pätkän synttärijuhlista 15.5. saakka edelleen paikoillaan roikkuvat koristeet. Meillä ei siivota ihan hirvittävän usein, se ei liene uutinen.)


* Tässä saattaa taas olla kyseessä rasittavan pikkumaisen ja pilkkua viilaavan värisilmäni tulkinta väristä, todennäköisesti yhdeksänkymmentä prosenttia ihmisistä pitää sitä harmaana - ja minä ja ne yhdeksän muuta prosenttia näemme vain sen toisen sävyn, mihin se harmaa taittuu. Joudun toistuvasti väittelyihin esimerkiksi siitä, onko jokin musta vai tummansininen. (Ts. en näe sitä mustaa vaan sen sinisen.)

4 kommenttia:

  1. Berta-kuvasta huomaa, että hän todellakin kaipaa jonkun väristä seinää taakseen! Valkoinen on ihan pahin mahdollinen seinien väri minustakin. Kaikki kalusteet oudosti leijuvat irrallaan sitä vasten ja se ei sido huonetta kokonaisuudeksi - ellei sitten ihan kaikki ole valkoista, plääh. Kuka sitä nyt haluaa.
    Odotan innolla lopputulemapostausta! Tuskin saan nukuttua ennen heinäkuuta ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis todellakin - juuri tuo huonekalujen irrallaan leijuminen on vaivannut minua valtavasti tähän asuntoon muutettuamme. Toivoa sopii, että harmaiden (sinisten!) harmaiden (turkoosien!) seinien myötä ne laskeutuvat paikoilleen. Seinän lähdön myötä huoneen järjestys muuttuu myös, sekin voi auttaa. En malta minäkään odottaa! :) :)

      Poista
  2. Meidän asunto oli myyntiä varten pintaremontoitu trendikkään harmaaksi. Heti vannoin, että maalataan nopeasti kaikki seinät ja vaihdetaan tapetit. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, yksi seinä on maalattu vihreäksi. Mutta toisaalta huoli siitä, että kotimme muuttuisi harmaan sävyjen myötä persoonattomaksi sisustuslehtikodiksi, se on osoittautumut turhaksi. Ei meidän tavarat ja huonekalut yms muuttuneet harmaiksi tai mustavalkoisiksi.


    Meillä on muuten edelleen Seen synttäriviirit seinällä. Juhlat oli 20.3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän viirit lähti viimein kun aloitettiin remppa seinän purulla (purkauttamisella) ja katon maalauksella. Eihän niitä olisi malttanut ottaa pois kun tuli niin juhlava fiilis aina niitä katsellessa. :D

      Minäkin olen luullut vierastavani harmaata (se tosiaan näyttää niin kuivakalta sisustuslehdissä), mutten nyt enää ole niin varma. Haimme nimittäin tänään kaikki sisustussuunnittelijan meille osoittamat tarpeet kotiin ja kaikki se harmaa alkaa näyttää silmissäni oikein hyvältä. (Tosin kaikki se harmaa on vielä paketeissa...) :D

      Poista